perjantai 27. elokuuta 2010

Lila Wonder

Ryhmäruusu Lila Wonder on kasvattanut upeita puolitoistametrisiä varsia ja kukkii näyttävästi.

tiistai 29. kesäkuuta 2010

Viljaminkeltaruusu rehevänä

Williams Double Yellow eli viljaminkeltaruusu on jalostettu Britanniassa vuonna 1828. Viime kesänä se pääsi pihaamme aurinkoiselle paikalle, mutta nyt vieressä oleva isotuomipihlaja sitä varjostaa. Kukkia tulee kuitenkin runsaasti toistaiseksi matalaan pensaaseen. Ja pihlaja saa ihan kohta väistyä. Viljaminkeltaruusu kuuluu Harisoninruusuihin, jotka ovat persianruusun ja pimpinellaruusujen risteymiä.

Juhannusmorsian

Juhannusmorsian eli morsionruusu kasvaa pihan perällä suurten kuusien varjossa, mutta on kehittänyt sentään monta kukkaa, vaikka on muuten hitaasti kasvanut.

Uhkea Hansaland

Hansaruususta paljon poikkeavan Hansalandin pitäisi olla yleinen Suomessa, mutta en ole niihin vielä missään törmännyt. Tämä on monia vuosia pihallamme ollut voimakakasvuinen lajike, joten se on muodostanut monta metriä leveän läpipääsemättömän pensaikon. Suuret, hyvin kirkkaan punaiset kukat tekevät ruususta näyttävän. Yli puolentoista metrin korkuiset varret paleltuivat, kun olivat paksun lumikerroksen yläpuolella kovissa pakkasissa, mutta niiden oksien puuttumista ei enää huomaa.

Latvialainen Ritausma

Ainoa baltialaista alkuperää oleva ruusu on pihallamme toistaiseksi Ritausma, jonka jalosti latvialainen Dz. Rieksta vuonna 1964. Hyvin hennot varret, joten koko kasvi lepää maassa eri suuntiin versoneena. Hento vaaleanpunainen väri tekee ruususta näyttävän. Hyvin selvisi viime talven pakkasista lumen alla.

Ensimmäinen ranskanruusu

Ranskanruusuja hankin vasta viime kesänä, kun kurtturuusujen valikoima oli pitkälle jo kaluttu. Kurtturuusut kukkivat puoli vuotta, mutta ranskanruusut vain muutamia viikkoja. Hippolyte on ensimmäinen ranskanruusuista kukkiva. Tämä on jalostettu ranskassa 1800-luvun alussa. Voimakastuoksuinen kuten useimmat ranskanruusut.

Aicha yllätti

Pimpinellaruusuihun (kuten Juhannusruusu) kuuluva pimpinellahybridi Aicha yllätti, sillä en muistanut sen olevan keltainen. Rehevästi kasvanut tanakasti ylöspäin Juhannusruusun tapaan. Upean keltaiset kukat ja pimpinellojen yleislinjasta poiketen tämä jopa kukkii toistuvasti eikä vain kertaalleen alkukesästä.

Puhjennut Bugnet

Hämmästyttävää, kuinka punerrus poistuu täysin, kun kukka on puhjennut kunnolla loistoonsa.

Therese Bugnet

Saman kanadalaisen jalostaman pensasruusun Therese Bugnetin nupuissa on vähemmän punaa kuin Louise Bugnetin, mutta sama puhtaan valkoinen väritys kukissa. Ja tyttären nimi on Therese.

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Vielä Bugnesta

Varhainen Louise Bugnetin nuppu ja avautumassa oleva sellainen.

Louise Bugnetin nuput

Kanadalainen ruusunjalostaja George Bugnet nimesi tämän pensasruusun tyttärensä Louisen mukaan vuonna 1960. Hyvin mielenkiintoisen näköinen kurtturuusu avautuessaan ja on viihtynyt erinomaisen upeasti pihalammin vieressä, jossa kaksi muutakin ruusua rehottaa eli tungosta on jo nyt siinä liikaa. Punaista on näin paljon nupuissa, mutta avauduttuaan kukka on puhtaan valkoinen.

Montanan painoa

Ryhmäruusu Montana sai kukan aikaiseksi toisena ryhmäruusuista, mutta varsi meni poikki kukan painosta, joten ruusu pääsi terassille vesilasiin.

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Poppius aikaisessa

 Poppius eli suviruusu ryhtyi ohjeiden mukaan kukkimaan viikko juhannusruusun jälkeen. Ei vielä hirveästi kukkia tien varressa, koska on viime vuonna istutettu, mutta puolentoista metrin korkuiseksi kasvanut kuitenkin.

Hansaruusu aikaisessa

Viime kesänä istutettu Hansaruusu on ensimmäisiä, jotka puhkeavat kukkaan nyt kesän kynnyksellä pensasruusuista. Hyvällä aurinkoisella paikalla, mikä toki auttaa asiaa.

Kotva alppiruusua

Alppiruusullahan ei ole muuta tekemistä ruusujen kanssa kuin väärä nimi, mutta mukavasti kukkivat ennen ruusuja, joten vähän väriä pihaan. Juuri nyt ovat lopettelemassa kukintaansa ja ensimmäiset varsinaiset ruusut puhkeavat kukkaan, joten ajoitus on oikea. Pari metriä korkeat alppiruusut ovat varjoisassa paikassa upea näky.

Juhannusruusun nuppu

Eiköhän sieltä hiljalleen ala ruusua syntyä, kun oikein pinnistää.

Ensimmäinen ryhmäruusu, johtaja Rikala

Ryhmäruusuista ensimmäisenä kukki tänään Frau Astrid Spath eli Johtaja Rikala. Syykin lienee selvä eli se on laitettu ryhmäruusupenkin ulkopuolelle aurinkoisemmalle paikalle. Hiljalleen pitää siitäkin siirtää muut kasvit pois ja antaa ruusuille tilaa.

Nuppuja riittää

Juhannusruusu nuppuja on näkyvillä samassa pensaassa varmaan satoja, joten kukinta kestää pitkään, kun entiset kukat ehtivät lakastua ja uudet syntyä.

Ensimmäisenä kukkivat

Juhannusruusu esitti ensimmäiset kukkansa 10.6.2010 lämpimää kiveä vasten. Aikaisin tuli juhannus tänä vuonna.

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Louis Odier

Voimakkaasti kasvava pensasruusu Louis Odier kuuluu miellyttävimpiin kevään yllätyksiin, sillä sen kolme metriä pitkät versot talvehtivat hyvin. Nyt pitäisi vain hankkia joku salko metsästä, jotta saisi versot pystyyn maan tasasta vaikka hyvän näköisiä ne ovat siinäkin pihalammikkoa reunustamassa. Pian ne ovat lammikon koristekarppien mutusteltavina, jos vielä kasvavat pituutta.

Kymmenen vuoden ikäinen alppiruusukatras Hellikki kukki juuri upeasti vaaleanpunaisin kukin pari metriä korkeana ja kuutisen metriä leveänä vyöhykkeenä. Juhannusruusun tuhat nuppua ovat jo pitkälle kehittyneitä, joten eiköhän juhannus ala kohta olla käsillä.

Liikaa haketta?

Liian runsas hakkeen määrä on ryhmäruusuille muodostunut vähän ongelmaksi. Talvisuojaus oli hyvä, kun rungot olivat kokonaan hakkeen alla. Viimeksi tänään löysin ja kaivoin esiin yhden ruusun, joka oli vielä jäänyt hakkeen piilottamaksi.

Ruusujen juurellahan pitäisi olla pieni kumpu mullasta tai hiekasta, jotta vesi ei siihen kerääntyisi. Nämä ryhmäruusut ovat kuitenkin parinkymmenen sentin paksuisen hakekerroksen väleissä kuopissa:-) Eli vastoin kaikkia sääntöjä. Itse ruusujen juurilta hakkeet on sentään otettu pois ohjeiden mukaan, joten eivät ruusujen varret mätäne liiasta kosteudesta.

Nyt on ollut hyvin lämmin ja vähäsateinen kevät, joten saattaa olla ihan hyväksi, että kosteutta löytyy hakkeiden seasta. Jos kesästä tulee sateinen, niin pitää haketta ehkä alkaa siirtää pois ruusupenkistä. Ei vaan millään viitsisi, kun syksyllä taas pitää talvisuojausta varten olla tarpeeksi maata ruusunversojen suojana. Eli varmaan poistamatta jää ja katsotaan kuinka ruusut selviävät taudeilta. Suojaruiskutuksia pitää tehdä joka tapauksessa ryhmäruusuille.

Hevosenlantaa

Nyt on viisi jätesäkillistä hyvin kompostoitunutta hevosenlantaa levytetty ruusuille, lapiollinen per ruusu, joka on hatusta vedetty määrä vailla mitään kokemusta. Hakkeen sekaan sekoitettuna tuntui hyvin häviävän maastoon. Eiköhän ala pieneliötoiminta vilkastumaan ja ruusut kasvamaan.

Kalkkia on kertynyt talven polttopuita tuhkan muodossa tynnyrillinen, joten sieltä pitäisi vielä erotella naulat pois, niin pääsisi tuhkaa lisäämään ruusuille.

maanantai 24. toukokuuta 2010

Lannoitetta

Kompostoitunutta hevosenlantaa pitää nyt kokeilla ensimmäistä kertaa. Parantaa kuulemma pieneliötoimintaa vaan onkohan yhtä suuri lemu kuin kanankakassa. No se jää haistettavaksi. Nyt on se hetki, kun pitäis toimii. Tai ainakin lähipäivinä.

Yksi köynnösruusu heräsi eilen eloon ja puski ensimmäisiä silmuja esiin. Neilikkaruusujen ruskeiksi paleltuneissa ylimmissä osissa näkyy myös elon merkkejä vaikka meinasin leikata ne pois paleltuneina. Nyt on uusin tilaus Oulujoen taimistoon jo kehitteillä, mutta pitäisi ensin inventoida vähän tarkemmin, mitä kaikkea pihalla jo on, ettei vaan tule samaa tilanneeksi.

Aikamoiset sateet olleet viime päivinä ja lämmintä alle kymmenen astetta, mutta hakkeet on ryhmäruusujen juurilta otettu tarkasti pois, joten ei pitäisi homehtua.

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Kevät koittaa

Kevät saapui rytisten ja kahden viikon helteet ovat nyt ohitse. Noin 60 eri ryhmäruusun ryhmä säilyi upeasti harvinaisen paksun lumikerroksen alla ja apuna oli myös kottikärryllinen haketta per ruusu eli parinkymmen sentin kerros per ruusu. Toistaiseksi vain yksi ryhmäruusu ei osoita elonmerkkejä.

Viisi köynnösruusua oli suojattu yhtä huolellisesti, mutta lumipeite ei siinä ollut yhtä paksu. Yksi näyttää menettäneen henkensä, mutta katsotaan, nouseeko maan alta vielä uutta eloa.

Pensasruusuista muutamat vanhemmat korkeat kärsivät latvoistaan talvivaurioita, mutta kaikki noin 60 pensasruusua ovat elossa eli versoja on näkyvissä.

tiistai 26. tammikuuta 2010

Pakkanen puree

Nyt on vuosisadan pahin pakkastalvi ja kuukauden ollut kohta paksu lumipeite ja 10-20 astetta pakkasta. Onneksi viime hetkessä joulukuussa saatiin ruusut hakkeen alle ja pakkaspeitteet päälle, joten tuon enempää ei ruusujen eteen voinut tehdä. Saapa nähdä, kuinka monta ryhmäruusua sieltä lumen alta keväällä nousee.