Lannoitetta

Kompostoitunutta hevosenlantaa pitää nyt kokeilla ensimmäistä kertaa. Parantaa kuulemma pieneliötoimintaa vaan onkohan yhtä suuri lemu kuin kanankakassa. No se jää haistettavaksi. Nyt on se hetki, kun pitäis toimii. Tai ainakin lähipäivinä.

Yksi köynnösruusu heräsi eilen eloon ja puski ensimmäisiä silmuja esiin. Neilikkaruusujen ruskeiksi paleltuneissa ylimmissä osissa näkyy myös elon merkkejä vaikka meinasin leikata ne pois paleltuneina. Nyt on uusin tilaus Oulujoen taimistoon jo kehitteillä, mutta pitäisi ensin inventoida vähän tarkemmin, mitä kaikkea pihalla jo on, ettei vaan tule samaa tilanneeksi.

Aikamoiset sateet olleet viime päivinä ja lämmintä alle kymmenen astetta, mutta hakkeet on ryhmäruusujen juurilta otettu tarkasti pois, joten ei pitäisi homehtua.

Kevät koittaa

Kevät saapui rytisten ja kahden viikon helteet ovat nyt ohitse. Noin 60 eri ryhmäruusun ryhmä säilyi upeasti harvinaisen paksun lumikerroksen alla ja apuna oli myös kottikärryllinen haketta per ruusu eli parinkymmen sentin kerros per ruusu. Toistaiseksi vain yksi ryhmäruusu ei osoita elonmerkkejä.

Viisi köynnösruusua oli suojattu yhtä huolellisesti, mutta lumipeite ei siinä ollut yhtä paksu. Yksi näyttää menettäneen henkensä, mutta katsotaan, nouseeko maan alta vielä uutta eloa.

Pensasruusuista muutamat vanhemmat korkeat kärsivät latvoistaan talvivaurioita, mutta kaikki noin 60 pensasruusua ovat elossa eli versoja on näkyvissä.

Pakkanen puree

Nyt on vuosisadan pahin pakkastalvi ja kuukauden ollut kohta paksu lumipeite ja 10-20 astetta pakkasta. Onneksi viime hetkessä joulukuussa saatiin ruusut hakkeen alle ja pakkaspeitteet päälle, joten tuon enempää ei ruusujen eteen voinut tehdä. Saapa nähdä, kuinka monta ryhmäruusua sieltä lumen alta keväällä nousee.

Kurttuinen romanssi

Romanze-ryhmäruusu sinnitteli uutta nuppua auki vielä marraskuussa vaikka iho oli käynyt jo aika kurttuisaksi.

Montana marraskuussa

Koko viime ja tämän kesän upeasti kukkinut Montana jatkoi urheasti vielä marraskuun puolella.

Lichtkönigin Lucia

Kunpa joku joskus jossain kirjoittaisi ryhmäruusuista yhtä upean kirjan kuin Pirjo Rautio teki pensasruusuista. Mistä lie tämäkin Lichtkönigin Lucia saanut alkunsa ja upean nimensä? Ja mielettömän upean aukeavan ruusun ulkomuotonsa, joka hivelee silmiä vielä marraskuussa, jolloin tämä kuva on otettu.

Ruusujen talvisuojaukseen lisäpontta

Joulupukkia odotellassa on mukava puuhata puutarhassa ruusujen talvisuojauksen parissa. Kahdeksan kuutioita haketta saapui eilen portille. Ryhmäruusuille sain kuskattua perjantai-iltana kottikärryllisen haketta per ruusu eli jotain 40 senttiä korkea keko niin, että ruusujen leikatut varret peittyvät niiden alle kokonaan. Näin tein vuosi sitten runsaasti neulasia sisältäneen itse tehdyn hakkeen avulla ja kaikki herkät ryhmäruusut selviytyivät. Nyt tilasin Kekkilästä autokuormallisen mahdollisimman karkeaa pilkottua kuusenkuorta, jotta se maatuu hitaasti ja on tarpeeksi ilmavaa. Neljä arkaa köynnösruusua taivutin maan tasalle kivellä tukien ja runsaasti haketta päälle. Yksi neljästä selviytyi viime talvena heikosti eli kukki vasta loppuvuonna, mutta nyt on tavoitteena, että yksikään ei huku. Sata pensasruusua saavat selviytyä pihalla omillaan. Naapurin kanssa pistetään uuden 50 metriä pitkän ruusuaidan juurelle vain loput hakkeesta huomenna, jos luoja suo.

Orkideasivupolku jatkuu

Reilu vuoden vanha Dendrobium jatkaa kukintaansa nyt upeasti. Kaksi nuppua on auennut ja neljä nuppua on aukeamaisillaan. Ikkunalaudalla tuo hyvin viihtyy lumisessa maisemassa. Jos joku vielä osaisi sanoa, mikä Dendrobium tuo on, kun parhaan orkideakirjan painos on loppunut enkä pääse sitä hankkimaan ja kukkaa tunnistamaan. Phaleonopsis kyhää yhä nuppujaan keittiön pöydällä, pitää vain kärsivällisesti odottaa... Punapunkkeja on parissa orkideassa, mutta pitää yrittää suihkutella niitä myrkyllä tarpeeksi usein.

Puolentoista metrin korkuinen kiinanruusu muuten lopetti kukintansa juuri. Harva kukka kehittyi aivan valmiiksi asti liian kuivan huoneilman vuoksi, joten pitää ensi kukinnan aikana muistaa joskus myös suihkutella sitä.

Hyppäys orkideoihin

Orkideoiden kasvatus sai aimo sysäyksen kesän jälkeen, kun sain pitkälti toistakymmentä orkideaa eräältä niiden kasvattajalta. Pian sen jälkeen kukki ensimmäinen eli Dendrobium Nobile (kuvassa), kun siinä oli tuotaessa jo nuput näkyvissä. Kukat kestivät muutaman viikon.
Nyt parin viikon ajan on oma puoli vuotta sitten kukkinut Phalaeonopsis muodostanut nuppuja kasvattamaansa varteen. Pari päivää sitten avasi myös täysin violetti Dendrobium ? ensimmäisen kukkansa. Tämä yksilö pitää näemmä paikastaan aivan ikkunassa kiinni. Toisessa kukkavarressa on kahdeksan nuppua ja toisessa kaksi. Varsi, jonka päässä kukkavana on, on hyvin paksu ja varmaan puoli metriä korkea. Tämän edellisestä kukkimisesta on vähintään vuosi. Toivotaan pitkää kukintaa!

Talvisuojauksen tilanne

Nyt on joulukuun alkupuoli ja ryhmäruusut on juuri leikattu 20 sentin korkuisiksi, mutta ei vielä suojattu mitenkään. Haketta tai turvetta pitää hankkia viikonloppuna, jotta saa vähän maata juurelle.

Orange Sunshine

Plantagenissa oli myynnissä kalliita suuria ryhmäruusuja, jotka ovat kyllä upean näköisiä pitkä varren päässä ja ahkeria kukkimaan. Tässä Orange Sunshine puskee lokakuussa uutta nuppua sitä mukaa kun vanhat kukinnot lakastuvat.

Macy´s Pride, Easy Elegance

Easy Elegance -ryhmäruusujen erinomaisuus on siinä, että ne ovat omajuurisia. Kun maanpäälliset osat vaikka paleltuvat, niin juuresta kasvaa uusi kasvi. Näinhän ei käy yleensä vartettujen ruusujen kanssa. Tosin tarpeeksi syvälle eli noin 60 senttiin kaivetut vartetut ryhmäruusut voivat myös kasvattaa uusia varsia.

Gelbe Dagmar Hastrup

Samaan aikaan David Thompsonin kanssa oli viikko sitten kukassa Lappeenrannassa myös keltainen Fru Dagmar Hastrup, joka on jalostettu Yhdysvalloissa 1987. Vaikka kyseessä on kurtturuusuristeymä, sillä on sileät ja kiiltävät lehdet, toisin kuin kurtturuusuilla. Varoittavat kirjoissa, ettei kestä talvea, vaan katsotaan.

David Thompson

Pensasruusu David Thompson sai muutaman kukan aikaiseksi ensimmäisenä vuonnaan Lappeenrannan mökillä. Kanadan maa- ja puutarhatalouden tutkimuslaitoksen jalostama vuonna 1979. Kasvaa hitaasti metrin korkuiseksi. Risteytetty Schneezwerg- ja Fru Dagmar Hastrup -ruusuista.

Rumba

Rumba on kyllä nimensä veroinen vauhdikas väreiltään. Kukkii aika lyhyen varren päässä eli on sikäli vaatimattoman näköinen.

Sahara

Ryhmäruusu Sahara alkoi kukkia aika myöhään vasta elokuussa, mutta sen erikoiset värit ovat kyllä odottamisen arvoiset.

Westerland

Ryhmäruusu Westerlandissa on aika herkkää keltaoranssia hehkua.

Hansaland ja köynnöskuusama

Marjakuuseen kiivennyt köynnöskuusama kilpaili loistossaan Hansalandin vierellä heinäkuussa.

Hansaland

Pensasruusu Hansaland on kuulemma yleisimpiä pensasruusuja Hansan ohella, mutta itse en ole nähnyt tätä vielä missään vaikka uteliaasti ihmisten pihoja aina ruusujen toivossa kuikuilen. Kurtturuusuja näkyy etenkin pihojen aidanteina sen sijaan paljon. Yli vuoden vanhoja ruusuja meillä on vain kolmea tyyppiä harrastuksen tuoreuden vuoksu ja tämä on niistä yksi, minkä vuoksi se on ehtinyt kasvaa viisi metriä leveäksi ja pari metriä syväksi ruusumereksi. Voimakkaan tummanpunaiset kukat ovat olleet esillä kohta kolmisen kuukautta, välillä oli vain parin viikon lepotauko.

Pensasruusu Ritausma

Latviassa vuonna 1964 jalostettu pensasruusu Ritausma kuuluu kurtturuusujen monipuoliseen joukkoon, jossa on väsymättömästi kukkivia lajikkeita runsaasti. Ostin tämän pääsiäisenä Hongiston taimistosta ennen kuin putiikki oli edes auennut ja lumet kunnolla sulaneet. Alkoi heinäkuussa hyvin kukkia, piti pienen tauon ja ryhtyi nyt syyskuussa uudestaan kukkimaan. Kukat ovat aikalailla maata myöden, mutta eiköhän se ensi vuonna ryhdistäydy. Ainakin säilyy mukavasti talven suojassa lumen alla.